A- Ja B-tyypin Vikavirtasuojakytkimet

A- ja B-tyypin vikavirtasuojakytkimien erot, esim sähköauton latauksessa.

1. Yleistä vikavirtasuojakytkimistä

Vikavirtasuojakytkin (RCD, Residual Current Device) katkaisee sähkönsyötön, kun se havaitsee vuotovirran, joka voi aiheutua esimerkiksi eristysviasta tai ihmisen joutuessa kosketuksiin jännitteisen osan kanssa. Sen pääasiallinen tehtävä on suojata ihmisiä sähköiskulta ja estää palovaaroja.

Nykyisissä asennuksissa Suomessa käytetään pääasiassa tyypin A tai tyypin B vikavirtasuojakytkimiä. Vanha tyypin AC vikavirtasuoja ei ole enää sallittu uusissa asennuksissa.


2. Tyyppi A vikavirtasuojakytkin

2.1 Mitä virtoja se havaitsee

Tyyppi A -vikavirtasuojakytkin havaitsee:

  • Tavallisen vaihtovirran (AC)
  • Pulsoivan tasavirran (DC), esimerkiksi yksivaiheisesti tasasuuntautuneen virran

2.2 Tyypilliset käyttökohteet

Tyyppi A on nykyinen perusratkaisu useimmissa asennuksissa:

  • Pistorasiapiirit
  • Kodinkoneet (pesukoneet, astianpesukoneet, liedet, jääkaapit)
  • Yleinen kotielektroniikka
  • Toimistojen ja asuinrakennusten sähkölaitteet
  • Yksinkertaiset invertterit ja taajuusmuuttajat (rajoitetusti)

2.3 Rajoitukset

Tyyppi A ei havaitse sileää tasavirtaa (smooth DC). Jos suojattavasta laitteesta voi syntyä jatkuvaa tasavirtavuotoa, tyyppi A voi:

  • Sokeutua
  • Menettää laukaisukykynsä
  • Jättää vaaratilanteen katkaisematta

3. Tyyppi B vikavirtasuojakytkin

3.1 Mitä virtoja se havaitsee

Tyyppi B -vikavirtasuojakytkin havaitsee:

  • Tavallisen vaihtovirran (AC)
  • Pulsoivan tasavirran (DC)
  • Sileän tasavirran (smooth DC)

Tämä on kriittinen ero verrattuna tyyppiin A.

3.2 Tyypilliset käyttökohteet

Tyyppi B on tarkoitettu kohteisiin, joissa voi esiintyä sileää tasavirtavuotoa:

  • Sähköautojen latauslaitteet
  • Aurinkosähköjärjestelmät (PV-invertterit)
  • Taajuusmuuttajakäytöt (hissit, pumput, koneet)
  • Teollisuuden tasasuuntaajat ja invertterit
  • UPS-järjestelmät

3.3 Miksi tyyppi B on joskus pakollinen

Jos laitteesta voi syntyä sileää tasavirtavuotoa:

  • Se voi sokeuttaa tyypin A vikavirtasuojan
  • Tyyppi A ei välttämättä laukea edes hengenvaarallisessa tilanteessa

Tyyppi B säilyttää laukaisukykynsä myös tasavirtakomponentin läsnä ollessa.


4. Sähköautojen lataus – käytännön esimerkki

Sähköautojen latauslaitteissa esiintyy usein tasasuuntausta ja invertteritekniikkaa.

  • EV-laturi ilman DC-vuotovirran tunnistusta: → Vaatii tyypin B vikavirtasuojakytkimen.
  • EV-laturi, jossa on sisäinen 6 mA DC-vuotovirran tunnistus: → Riittää tyypin A vikavirtasuojakytkin.

Tämä ratkaisu on nykyään yleinen kotilatureissa.


5. Yhteenvetotaulukko

TyyppiHavaitseeTyypillinen käyttö
AAC + pulsoiva DCKoti, toimisto, peruskuormat
BAC + pulsoiva DC + sileä DCEV-lataus, PV, taajuusmuuttajat

6. Käytännön ohje

  1. Jos laitteessa ei ole tasasuuntausta tai invertteritekniikkaa: → Tyyppi A riittää.
  2. Jos laitteessa voi syntyä sileää tasavirtavuotoa: → Tyyppi B on pakollinen.
  3. Jos laitteessa on valmistajan ilmoittama 6 mA DC-vuotovirran valvonta: → Tyyppi A on sallittu.

7. Lopuksi

Oikean vikavirtasuojakytkimen valinta ei ole makuasia vaan turvallisuuskysymys. Väärä tyyppi voi jättää vaaratilanteen katkaisematta.

Jos kohde on epäselvä, tulee aina tarkistaa laitetoimittajan dokumentaatio ja noudattaa SFS 6000 -standardia.

Aurinkokennojärjestelmien lataaminen generaattorilla


Tekninen dokumentointi: AC-input-rajoitus, virranpiikit ja generaattorikäyttö aurinkosähköjärjestelmissä

1. Johdanto

Tässä dokumentissa kuvataan invertteri-/laturijärjestelmien (esim. Victron MultiPlus, Quattro, EasySolar) käyttäytyminen generaattorikäytössä. Dokumentti selventää:

  • miten AC-input-rajoitus toimii
  • miksi hetkellisiä, asetetun rajan ylittäviä virranpiikkejä syntyy
  • miten piikit liittyvät rakennuksen kuormiin ja akkujen käyttöön
  • miten akkujen varaustila vaikuttaa piikkien voimakkuuteen
  • miksi edulliset invertterigeneraattorit voivat vaurioitua
  • maksimi latausteho: 50 % generaattorin jatkuvasta tehosta

2. AC-input-rajoitus rajoittaa jatkuvaa virtaa – ei hetkellisiä piikkejä

Invertterin AC input current limit (esim. 6 A) rajoittaa vain keskimääräistä RMS-virtaa.
Asetus ei vaikuta:

  • millisekuntien piikkivirtoihin
  • lyhyisiin transientteihin
  • PFC-laturin huippukuormiin
  • kuorman äkillisiin muutoksiin

Tästä syystä hetkellinen virta voi nousta helposti:

  • 2–3 × asetettu raja

Esimerkki: AC-raja 6 A → hetkelliset piikit 10–15 A.

Tämä on normaali seuraus tehoelektroniikan toiminnasta.


3. Virranpiikkien syntymekanismit

Virranpiikkejä syntyy useista eri syistä, erityisesti PFC-laturien ja kuormanvaihteluiden yhteydessä.

3.1 Aktiivisen PFC-laturin pulssivirrat

Aktiivinen PFC vetää virtaa vain jännitteen huippuarvojen aikana, jolloin muodostuu:

  • nopeita 20–80 ms pulsseja
  • suuria hetkellisiä virran nousuja
  • piikkejä, jotka eivät kuulu RMS-rajoituksen piiriin

3.2 Rakennuksen kuormituksen äkilliset muutokset

Kun talon kuormitus muuttuu nopeasti (esim. pumppu tai jääkaappi käynnistyy):

  • invertteri kompensoi muutosta ottamalla enemmän virtaa generaattorilta
  • tämä lisäys tulee piikkinä ennen kuin RMS-säädin ehtii reagoida

3.3 Rakennuksessa käytetään akkuja samaan aikaan

Kun talon kulutus otetaan osittain akuista, invertteri tekee jatkuvaa kuormantasapainotusta.
Kuorman kasvaessa äkillisesti:

  • invertteri ottaa ensin lisävirtaa generaattorilta
  • piikki syntyy ennen kuin lataus ehtii tasaantua

Tämä ilmiö korostuu, jos kuormituksen muutokset ovat nopeita.

3.4 Latausvaiheen vaihtuminen

Kun laturi vaihtaa bulkin, absorptionin ja floatin välillä, virranotto voi muuttua äkillisesti.
Tämä muutos voi aiheuttaa lyhyen, mutta voimakkaan virranousun.


4. Akkujen varaustilan vaikutus virranpiikkeihin

Akkukennojen varaustila vaikuttaa suoraan laturin käyttäytymiseen ja piikkivirtojen suuruuteen.

4.1 Matala varaustila (0–30 % SOC)

  • laturi pyrkii lataamaan akkua maksimiteholla
  • PFC-laturin pulssit ovat voimakkaampia
  • järjestelmä reagoi kuormamuutoksiin aggressiivisemmin

piikkien voimakkuus aina suurempi matalalla varaustilalla

4.2 Korkea varaustila (70–100 % SOC)

  • laturi laskee virranottoa
  • PFC-pulssit ovat pienempiä
  • kuormituksen muutokset eivät aiheuta yhtä rajuja transientteja

piikit ovat yleensä pienempiä

4.3 Matala SOC + kuormapiikki = pahin yhdistelmä

Jos akku on tyhjä ja rakennuksessa on kuormitusta:

  • invertteri yrittää kompensoida kahdesta lähteestä
  • generaattorilta otettava teho nousee hetkellisesti
  • piikit voivat olla erittäin voimakkaita

5. Vaikutus edullisiin invertterigeneraattoreihin

Edullisissa invertterigeneraattoreissa:

  • MOSFET-transistorit ovat usein alimitoitettuja
  • transienttisuojat ovat rajallisia
  • jännitteensäädin on hidas
  • ylivirtasuoja ei reagoi millisekunneissa

Tämän vuoksi:

  • 10–15 A piikki voi rikkoa invertterikortin
  • jänniteheilahtelut voivat laukaista takaisinponnahduksia
  • generaattorin inverteri kortti voi vaurioitua useita kertoja, vaikka RMS-raja olisi sinänsä oikea

6. Suositus: Latausteho = 50 % generaattorin jatkuvasta tehosta

Turvallinen ja teknisesti perusteltu latausteho generaattorikäytössä on:

50 % generaattorin jatkuvasta tehosta

Esimerkkejä:

Generaattorin jatkuva tehoSuositeltu lataustehoSuositeltu AC input limit
900 W400–450 W~2 A
1600 W700–800 W~3.5 A
1800 W900 W~4 A
2000 W1000 W~4.5 A

Perustelut:

  • pienentää virranpiikkien suuruutta
  • suojaa generaattorin elektroniikkaa
  • vähentää jänniteheilahteluja
  • estää invertterikortin ylikuormittumisen
  • parantaa järjestelmän kokonaisvakautta

7. Yhteenveto

  • AC-input-rajoitus rajoittaa vain jatkuvaa virtaa, ei transientteja.
  • Piikkivirrat syntyvät PFC-latureista, rakennuksen kuormista ja akkujen samanaikaisesta käytöstä.
  • Piikkivirrat voivat olla 2–3 × asetettu raja, esim. 6 A → 12–15 A.
  • Akkujen varaustila vaikuttaa suoraan piikkien suuruuteen: matala SOC = suuremmat piikit.
  • Edulliset invertterigeneraattorit ovat herkkiä näille piikeille.
  • Turvallinen latausteho on 50 % generaattorin jatkuvasta tehosta.

Edellytys laitteen takuulle (Sinemaster KDE varavoimalat): Kiinteät asennukset on toteutettu Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hyäksymän asennusliikkeen toimesta

Generaattoreiden käyttö ja turvallisuusopas 1.2

Opasta päivitetään muutostarpeen mukaisesti.

Oppaassa selvitetään generaattoreiden käyttöön liittyviä kysymyksiä, minkätyyppisen generaattorin tulee valita, mitä huomioitavaa turvalliseen käyttöön.

Seuraavat asiat käsitellään oppaassa. oppaan voit ladata tästä linkistä

Sisällysluettelo
1. Johdanto
2. Yleiset turvallisuusohjeet
3. Generaattorityypit ja peruskäsitteet
 3.1 AVR vs. Invertteri
 3.2 Tehokerroin (Power Factor)
4. Jakelujärjestelmät ja suojaus
 4.1 TN-S ja TN-C
 4.2 Maadoitussauva
 4.3 Vikavirtasuoja (RCD)
5. Liitännät ja kuormitus
 5.1 Kolmivaihegeneraattorin yksivaiheteho
 5.2 Jatkojohdot ja kaapelikela
 5.3 Tyypilliset työkalukuormat
6. 12 V DC -ulostulo
 6.1 Miksi ei akkujen lataukseen
 6.2 Sopiva käyttö
7. Käynnistysvirta
 7.1 Määritelmä ja arvot
 7.2 Laitteet ilman suurta käynnistysvirtaa
8. Käyttöolosuhteet
 8.1 Kylmäkäynnistys ja pakkaskäyttö
 8.2 Käyttö suljetussa tilassa
 8.3 Smart Throttle (i1000/i2000)
9. Vianhaku
10. Pikasuositukset
11. Kaavat ja mitoitukset
12. Suositeltavat lisälaitteet

Linkki oppaaseen > https://posti.sahkokone.com/index.php/s/kBsrwt7y8egYdX9

Hydrauliikkajärjestelmän ilmakuplat Timco 7T ja 12T pikahalkomakoneissa

Johdanto

Asiakkaat ovat havainneet ilmakuplia Timco 7T ja 12T pikahalkomakoneiden öljysäiliön kirkkaassa putkessa, joka johtaa pumpulle. Tämä ilmiö on normaali osa koneen toimintaa eikä aiheuta huolta. Tässä dokumentissa selitetään ilmiön taustalla olevat syyt.

Hydrauliikkajärjestelmän toiminta ja ilmakuplien muodostuminen

1. Öljysäiliön paineolosuhteet:

Öljysäiliö on varustettu hengittävällä öljykorkilla, joka mahdollistaa ilman vapaan kulun säiliöön ja sieltä ulos.

Tämän ansiosta säiliön sisäinen paine pysyy samana kuin ympäröivä ilmakehän paine.

2. Hydrauliöljyn käyttäytyminen pumpussa:

Kun öljy virtaa säiliöstä pumpulle, se sisältää luonnostaan liuennutta ilmaa tai muita kaasuja.

Pumpussa öljy joutuu korkeampaan paineeseen, mikä aiheuttaa siinä olevan kaasun puristumisen pienempään tilavuuteen.

3. Kaasukuplien muodostuminen:

Kun paineistettu öljy palaa takaisin sylinteristä säiliöön eli matalamman paineen alueelle, puristunut kaasu laajenee takaisin alkuperäiseen tilavuuteensa.

Tämä laajeneminen ilmenee ilmakuplina, jotka näkyvät kirkkaassa putkessa.

Alla olevat kuvat esittävät Timco 7T ja 12T pikahalkomakoneet:

Timco 7T pikahalkomakone

Timco 12T pikahalkomakone

Johtopäätös

Ilmakuplien esiintyminen öljysäiliön kirkkaassa putkessa Timco 7T ja 12T pikahalkomakoneissa on normaali ilmiö, joka johtuu hydrauliöljyn paineenvaihteluista ja siihen liuenneen kaasun käyttäytymisestä. Tämä ei vaikuta koneen suorituskykyyn tai luotettavuuteen. Asiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan; kone toimii suunnitellulla tavalla ja ilmakuplien esiintyminen on osa sen normaalia toimintaa.

Kuplimista voi vähentää öljyn valinnalla

Hydrauliikkaöljyn kupliminen johtuu pääasiassa öljyyn liuenneen ilman vapautumisesta paineen muutosten seurauksena. Valittaessa sopivaa öljyä kuplimisen vähentämiseksi on tärkeää tarkastella öljyn ilmanerottumiskykyä ja viskositeettia.

Viskositeetti ja ilmanerottumiskyky:

ISO 32, ISO 46 ja ISO 68 viittaavat öljyn viskositeettiluokkiin. Yleisesti ottaen korkeampi viskositeetti (esim. ISO 68) tarkoittaa paksumpaa öljyä, joka saattaa pidättää ilmaa enemmän kuin matalamman viskositeetin öljyt (esim. ISO 32). Toisaalta, liian matala viskositeetti voi heikentää voiteluominaisuuksia ja järjestelmän suojausta.

Suositukset:

Valitse laadukas hydrauliikkaöljy, jolla on hyvä ilmanerottumiskyky ja joka vastaa järjestelmäsi vaatimuksia. Esimerkiksi FS HD Hydraulic Oil on saatavilla ISO 32, 46 ja 68 -viskositeettiluokissa ja on suunniteltu tarjoamaan maksimaalista suojaa ja pitkää käyttöikää sekä korkeissa että matalissa paineissa toimivissa hydrauliikkajärjestelmissä.

Huomioi käyttölämpötila-alue: Kylmissä olosuhteissa matalamman viskositeetin öljy (esim. ISO 32) voi olla parempi valinta, koska se säilyttää juoksevuutensa alhaisissa lämpötiloissa. Lämpimissä olosuhteissa korkeampi viskositeetti (esim. ISO 46 tai 68) voi tarjota paremman voitelun ja suojan. Pikahalkomakoneisiin suosittelemme ISO 68 öljyä sylinterin kuumentumisen takia.

Vältä moniasteöljyjä, sillä ne saattavat sisältää viskositeetti-indeksin parantajia, jotka voivat heikentyä hydrauliikkajärjestelmän komponenttien aiheuttaman rasituksen vuoksi.

Lopullinen valinta riippuu hydrauliikkajärjestelmäsi erityisvaatimuksista, käyttöolosuhteista ja valmistajan suosituksista. Konsultoi hydrauliikkaöljyjen asiantuntijaa tai järjestelmäsi valmistajaa varmistaaksesi parhaan mahdollisen öljyn valinnan kuplimisen minimoimiseksi ja järjestelmän optimaalisen toiminnan varmistamiseksi.

Linkit öljyvalmistajien sivuille

FS HD Hydraulic Oil ISO 32, 46 & 68: https://www.fssystem.com/Products-Services/energy-catalog/product/fs-hd-hydraulic-oil-iso-32-46-68

ISO 32 tai ISO 46? Kumpi valita?: https://www.orangetractortalks.com/forums/threads/iso32-or-iso46-which-one.55590/

AW 32-46-68 Hydraulic Oil Cross Reference: https://buysinopec.com/blogs/news/aw-32-46-68-hydraulic-oil-cross-reference-vg-iso-grade-32-46-68-hyd-oil-cross-reference

FS HD Hydraulic Oil – Tuotetiedot (PDF): https://www.fssystem.com/desktopmodules/dnn_energycatalog/files/FS-HD-Hydraulic-ISO-32-46-68.pdf

Ero ISO 46 ja ISO 32 hydrauliikkaöljyjen välillä: https://comphydraulic.com/choosing-between-46-and-32-grade-hydraulic-oil-for-your-machinery/

Hydrauliikkaöljyn viskositeetin valinta: ISO 32, 46 ja 68: https://www.dhs.com.qa/post/choosing-the-right-hydraulic-oil-viscosity-deciphering-iso-32-46-and-68-grades

Hydrauliikkaöljyn viskositeettien erot: 32, 46 ja 68: https://www.wsoil.com.sg/difference-between-32-46-68-hydraulic-oil/

FS HD Hydraulic – Legacy Farmers Petroleum: https://legacyfarmerspetroleum.com/products/fs-hd-hydraulic

FS Industrial Hydraulic Fluid ISO 32, 46 & 68: https://www.wabashvalleyfs.com/Products-Services/energy-catalog/product/fs-industrial-hydraulic-fluid-iso-32-46-68-ontario

FS Turbine R&O Hydraulic Oil ISO 32, 46, 68, 100, 150, 220 & 320: https://www.southcentralfs.com/energy-catalog/product/fs-turbine-ro-hydraulic-oil-iso-32-46-68-100-150-220-320

FS Energy Product Catalog – Insight FS: https://www.insightfs.com/Products-Services/Energy-Product-Catalog

FS Industrial Hydraulic Oil ISO 32, 46, 68, 100, & 150 (PDF): https://evergrofs.com/wp-content/uploads/2024/08/FS-Industrial-Hydraulic-Oil-ISO-32-46-68-100-150.pdf

Hydrauliikkaöljyn valintaopas – Crown Oil: https://www.crownoil.co.uk/guides/hydraulic-oil-guide/

ISO 46 vai ISO 68 hydrauliikkaöljy – Heavy Equipment Forums: https://www.heavyequipmentforums.com/threads/iso-46-or-iso-68-hydraulic-fluid.107106/

Ero ISO 46 ja ISO 68 hydrauliikkaöljyjen välillä – Bob Is The Oil Guy: https://bobistheoilguy.com/forums/threads/difference-46-iso-versus-68-iso.238051/

FS MV Hydraulic LS ISO 32, 46 & 68: https://www.prairielandfs.com/energy-catalog/product/fs-mv-hydraulic-ls-iso-32-46-68

Timco, Ducar, GXT, Sinemaster sekä Scheppach Generaattoreiden 12vdc ulostulopistoke

Alla oleva ei koske 230v-400v ulostuloa, niihin tulee staattorista oma virta ja virta on reguloitu AVR tai Inventterikortilla.

Generaattorien 12 V DC ulostulo on toteutettu yksinkertaisesti sisältäen:

Kuparikäämistä >Tasasuuntajaan > Ylivirtasuoja/Lämpösuoja > ulostulopistoke

( Reguloiniti puuttuu yllämainitusta kokoonpanosta)

Tämä ulostulo toimii virtalähteenä, mutta ei ole tarkoitettu akkujen lataamiseen. Se ei sisällä jännitteensäätöä tai latauksenhallintaa, jotka ovat välttämättömiä turvalliselle ja tehokkaalle akkulataukselle.

Miksi generaattorin 12V DC -ulostuloa ei saa käyttää akkujen lataamiseen?

⚠️ Varoitus: Akun lataaminen tällä ulostulolla voi johtaa akun vaurioitumiseen tai turvallisuusriskeihin.

Jännitteensäätimen puute
Generaattorin ulostulojännite ei ole vakio ja voi vaihdella kuormituksen mukaan. Akkujen turvalliseen lataukseen tarvitaan vakaa ja säädelty jännite, esimerkiksi:

Lyijyakuille: 13,8–14,4 V latausvaiheessa, 13,2–13,8 V ylläpitolatauksessa.

Litiumakuille: 12,6–12,8 V (LiFePO₄) tai tarkasti valmistajan suositusten mukainen lataus.

Ilman tätä säätöä akku voi joko ylilatautua tai jäädä vajaaksi, mikä lyhentää sen käyttöikää.

Latauksen hallinnan puute
Perinteiset akkulaturit sisältävät automaattisen latauksenhallinnan, joka estää ylilatauksen. Generaattorin 12 V DC -ulostulo ei osaa lopettaa latausta, jolloin akku voi:

Lyijyakku: Kaasuuntua ja menettää vettä elektrolyytistä.

Litiumakku: Ylikuumentua ja pahimmillaan syttyä tuleen. Jonka sammuttaminen on melkein mahdotonta.

Latausvirran ja kapasiteetin yhteensopimattomuus
Generaattorin maksimivirta on 8 A, mikä ei sovi kaikille akuille.

Pienille akuille (alle 50 Ah) 8 A voi olla liikaa ja vaurioittaa akkua.

Isot akut (100 Ah tai enemmän) latautuvat erittäin hitaasti, mutta eivät vaurioidu.

Epävakaa tasavirta
Ilman kondensaattoreita ja suodattimia generaattorin 12 V DC -ulostulo voi olla sykkivä ja epävakaa, mikä voi vaikuttaa haitallisesti akkuun.

Mihin generaattorin 12V DC -ulostuloa voi käyttää?
Vaikka tämä ulostulo ei sovi akkujen lataamiseen, sitä voi käyttää virtalähteenä esimerkiksi:

LED-valojen ja pienten laitteiden käyttöön

Pienten 12V-laitteiden, kuten tuulettimien, virransyöttöön

Akkukäyttöisten laitteiden lataamiseen suosittelemme käyttämään oikeanlaista laturia, jossa on jännitteensäädin ja latauksenhallinta.

Timco MI250MIG, IT250MIG ja IT315MIG Suunnanvaihtokaapeli

Timco MI250MIG, IT250MIG ja IT315MIG Suunnanvaihtokaapeli

Timco MI250MIG, IT250MIG ja IT315MIG -hitsauskoneet käyttävät suunnanvaihtokaapelia, joka mahdollistaa napaisuuden valinnan hitsauspolttimen ja maadoitusliittimen välillä. Tämä kaapeli on välttämätön, jotta mig hitsaus toimii.

Erityisesti täytelankahitsauksessa oikea napaisuus on tärkeätä: maadoitusliitin tulee kytkeä positiiviseen (+) napaan ja hitsauspoltin negatiiviseen (-) napaan. Suuntaanvaihtokaapelin puuttuessa Mig hitsauskone ei toimi lainkaan < eikä hitsausta voi suorittaa.

Tämä kaapeli sisältyy koneen perusvarustukseen. Jos kaapeli on vaurioitunut tai kadonnut, koneen käyttö edellyttää uuden kaapelin hankintaa.

Jos tarvitset lisätietoa kaapelin asennuksesta tai korvaavan kaapelin hankinnasta, suosittelemme ottamaan yhteyttä laitteen jälleenmyyjään.

Uusi Timco I2000 SS2200I generaattori joka ei käynnisty

Uuden koneen käynnistysongelma, yleisin syy.

Uudessa koneessa monesti kohtaamme asiakkaan ongelman, hänellä on uusi kone joka ei käynnisty tai käy vain sekunnin jonka jälkeen sammuu.

Yleisin syy johtuu siitä että asiakas lisää öljyä seuraamalla koneen öljykorkin mittatikusta että koneessa on tarpeeksi öljyä. Tämä toimintamalli ei varmista että öljyä olisi riittävästi ja öljytilan vartija ei anna vrheellistä sammutuskäskyä koneelle.

Oikea määrä öljyä. Avaa huoltoluukku joka on suljettu kahdella ristikantaisella ruuvilla koneen kyljessä.

  • Tai voit myös kaataa koneeseen 0,5 L moottoriöljyä

Generaattorit jossa pelkkä ylivirtasuoja (circuit breaker)

Opas: Diesel-generaattorin TN-S-järjestelmä ilman vikavirtasuojaa

Kun diesel-generaattori on kytketty TN-S-järjestelmään ja käytössä on vain ylivirtasuojat (circuit breaker), on tärkeää ymmärtää TN-S-järjestelmän periaatteet ja varmistaa turvallinen käyttö. Tässä oppaassa selitetään, mitä tämä tarkoittaa ja mitä pitää ottaa huomioon, erityisesti kuparista valmistetun maadoitussauvan käytön näkökulmasta.

1. TN-S-järjestelmän periaate

TN-S-järjestelmässä neutraali (N) ja maadoitus (PE) johdot ovat toisistaan erilliset koko järjestelmässä. Vaihejohdot (L1, L2, L3) tuottavat vaihtovirtaa generaattorista kuormalle. Ylivirtasuojat suojaavat ylikuormituksilta ja oikosuluilta.

2. Kuparimaadoitussauvan käyttö

Miksi täyskuparinen maadoitussauva on tärkeä:

Kuparimaadoitussauva varmistaa, että generaattorin metallikuori on tukevasti maissa ja suojaa näin vikatilanteissa. Kupari on erinomainen sähkönjohdin ja korroosionkestävä, mikä tekee siitä pitkäikäisen ja tehokkaan maadoituselektrodin. Se tarjoaa matalan impedanssin polun oikosulkuvirroille ja mahdollisille vuotovirroille, suojaten käyttäjiä sähköiskuilta ja estäen ylijännitteitä. Kuparimaadoitussauva mahdollistaa generaattorin turvallisen toiminnan myös tilanteissa, joissa maasulku tapahtuu kuorman tai johdotuksen alueella.

Vaatimukset kuparimaadoitussauvalle:

1. Materiaali: Sauva on valmistettu kokonaan kuparista. Kuparin luonnollinen johtavuus ja kestävyys tekevät siitä luotettavan maadoituselektrodin.
2. Sijainti: Asennetaan generaattorin lähelle. Jos maaperän johtavuus on huono (kuiva hiekka tai kallio), voidaan käyttää useita täyskuparisia maadoitussauvoja, jotka yhdistetään rinnakkain kuparikaapelilla.
3.Upotus: Kuparimaadoitussauva upotetaan maaperään vähintään 1,5–3 metrin syvyyteen, jotta saavutetaan hyvä sähköinen yhteys maahan.

3. Ilman vikavirtasuojaa toimiminen

Kun vikavirtasuojaa ei ole käytössä, järjestelmässä luotetaan:
1. Ylivirtasuojiin (circuit breakers): Suojaavat ylikuormituksilta ja oikosuluilta.
2. Maadoitukseen (kuparimaadoitussauva)
3. Maadoitusjohdon jatkuvuuteen: Maadoitus (PE) pitää yhdistää kuorman metallisiin runkoihin ja muihin johtaviin osiin.

4. Huomioon otettavat asiat

1. Maadoituksen tarkastus: Varmista, että kuparimaadoitussauva on kunnolla asennettu, ja sen resistanssi on mitattu asennuksen jälkeen. Lisää tarvittaessa useampia kuparisauvoja sarjaan tai käytä vaakasuoraa kuparikaapelia parantamaan maadoituksen tehokkuutta.
2. Maadoituksen jatkuvuus: TN-S-järjestelmässä maadoitusjohtimen (PE) on oltava erillinen neutraalista johtimesta (N) koko järjestelmän alueella.
3. Generaattorin koko ja soveltuvuus: Varmista, että generaattorin koko ja ylikuormituskestoisuus vastaavat kuormituksen vaatimuksia.
4. Säännölliset tarkistukset: Maadoituksen resistanssi on mitattava säännöllisesti, erityisesti ympäristöissä, joissa maaperän kosteustaso vaihtelee merkittävästi.

5. Käytön riskit ilman vikavirtasuojaa

Maasulut voivat jäädä havaitsematta, jos oikosulkuvirta on liian pieni laukaistakseen ylivirtasuojan. Riittämätön maadoitus (korkea resistanssi) voi vaarantaa järjestelmän turvallisuuden.

6. Suosituksia turvallisuuden lisäämiseksi

1. Asenna maasulkuilmaisin (earth fault relay): Valvoo mahdollista maasulkua ja voi antaa hälytyksen.
2. Käytä laadukkaita täyskuparisia maadoitussauvoja: Investoi täyskuparisiin sauvoihin, jotka ovat kestäviä ja täyttävät paikalliset sähköstandardit.
3. Paranna maadoitusresistanssia: Huonossa maaperässä käytä useampia kuparisauvoja tai vaakasuoraa kupariverkkoa.

Vikavirtasuoja generaattorissa

Generaattorin vikavirtasuoja

Mikä on vikavirtasuoja?

Vikavirtasuoja (RCD, Residual Current Device) on laite, joka suojaa käyttäjiä sähköiskuilta ja estää tulipaloja havaitsemalla virran vuodon maahan. Generaattorissa vikavirtasuoja on erityisen tärkeä, koska se varmistaa turvallisuuden eristetyssä järjestelmässä, jossa generaattori toimii virtalähteenä ilman maadoitettua verkkoa.

Generaattorin vikavirtasuojan toiminta

Virran epätasapaino: Vikavirtasuoja tarkkailee, että generaattorin vaihejohtimen (L) ja nollajohtimen (N) kautta kulkeva virta on tasapainossa. Jos osa virrasta karkaa esimerkiksi maahan (vuotovirta), suoja laukeaa.

Herkkyys: Generaattorin vikavirtasuoja reagoi pieniin vuotovirtoihin (yleensä 30 mA), mikä riittää suojaamaan ihmisiä sähköiskulta.

Toimintamekanismi: Generaattorin vikavirtasuoja sisältää virtamuuntajan, joka mittaa vaihe- ja nollajohtimen virtasumman. Jos virtasumma ei ole nolla (esim. virta vuotaa maahan), suoja aktivoi releen, joka katkaisee sähkönsyötön.

Missä vikavirtasuojaa käytetään?

Rakennustyömaat: Suojaa käyttäjiä sähkötyökaluilla työskenneltäessä.

Kotitaloudet: Varavoimalähteenä käytettävissä generaattoreissa.

Veneet ja matkailuautot: Estää sähköiskut ja vuotovirrat eristetyissä sähköjärjestelmissä.

Vikavirtasuojan erityispiirteet generaattorissa

Joissakinn generaattoreissa maadoitus on eristetty, (TN-S) mikä voi vaikuttaa vikavirtasuojan toimintaan. Tällöin suojan toiminta varmistetaan lisäämällä keinotekoinen maadoituspiste, kuten N-PE-yhdistämispiste generaattorin sisällä. (TN-C)

Vikavirtasuojan toiminta on varmistettava testaamalla se säännöllisesti testipainikkeella.

Jakelujärjestelmät (TN-C ja TN-S)

TN-S ja TN-C järjestelmät varavoimakäytössä: Turvallisuus, vikavirtasuojat ja maadoitus

Rakennuksen sähköjärjestelmän maadoitus ja kytkentätapa ovat keskeisiä asioita, kun generaattori liitetään varavoimalähteeksi. TN-S- ja TN-C-järjestelmät eroavat toisistaan erityisesti suojamaadoituksen (PE) ja nollajohtimen (N) käsittelyssä. Näiden valinta vaikuttaa generaattorin toimintaan, vikavirtasuojan käyttöön ja turvallisuuteen, erityisesti tilanteissa, joissa rakennuksessa on useita PE+N-yhdistyksiä.

TN-S-järjestelmä

Määritelmä

TN-S-järjestelmässä nollajohto (N) ja suojamaa (PE) ovat erillisiä koko järjestelmässä.

Edut

1. Turvallisuus: Erilliset PE- ja N-johdot estävät maadoitusvirtojen kiertämisen sekä potentiaalierot.
2. Vikavirtasuojan toiminta: Vikavirtasuoja toimii luotettavasti, koska vuotovirrat PE-johtimeen havaitaan selkeästi.

Generaattorin käyttö TN-S-järjestelmässä

TN-S-järjestelmä on turvallisempi ja suositeltavampi vaihtoehto nykyaikaisessa varavoimakäytössä. Kuparisen maadoitussauvan käyttö generaattorin maadoituksessa parantaa järjestelmän luotettavuutta.

TN-C-järjestelmä

Määritelmä

TN-C-järjestelmässä nollajohto (N) ja suojamaa (PE) yhdistetään yhdeksi PEN-johdoksi. Suoja- ja toimintamaadoitus jakavat saman johdon, mikä tekee järjestelmästä yksinkertaisemman mutta vähemmän turvallisen.

Haitat

1. Vikavirtasuojan toimimattomuus: PEN-johdon yhdistämisen vuoksi vuotovirtoja ei voida havaita erikseen, mikä tekee vikavirtasuojan käytöstä mahdotonta.
2. Maadoitusvirtojen kierto: Useat PE+N-yhdistykset voivat aiheuttaa maadoitusvirtojen kiertämisen ja potentiaalieroja.
3. Turhat laukaisut: TN-C-järjestelmä voi aiheuttaa turhia laukaisuja vikavirtasuojalle, jos virrat kiertävät PEN-johdon kautta odottamattomilla tavoilla.
4. Turvallisuusongelmat: PEN-johdon katkeaminen voi johtaa siihen, että sekä suojamaa että nollajohdin katoavat samanaikaisesti, aiheuttaen hengenvaarallisia tilanteita.

Generaattorin käyttö TN-C-järjestelmässä

TN-C-järjestelmä ei sovellu turvalliseen varavoimakäyttöön, koska vikavirtasuojaa ei voi käyttää luotettavasti. Generaattorin kytkeminen TN-C-järjestelmään vaatii erityistä huomiota, jotta ylimääräiset PE+N-yhdistykset eivät aiheuta ongelmia.

Vikavirtasuojan käyttö ja ongelmat

1. TN-S-järjestelmässä:
– Vikavirtasuoja toimii luotettavasti, koska PE- ja N-johdot ovat erillisiä.
– Suojaa käyttäjiä sähköiskuilta ja laitteistoa vuotovirroilta.
– Täyttää nykyaikaisten sähköstandardien vaatimukset.

2. TN-C-järjestelmässä:
– Vikavirtasuoja ei toimi, koska vuotovirtoja ei voida havaita erikseen PEN-johdon yhdistämisen vuoksi.
– Useat PE+N-yhdistykset voivat aiheuttaa turhia laukaisuja tai estää vikavirtasuojan toiminnan kokonaan.

Useiden PE+N-yhdistysten vaikutukset

Jos rakennuksessa on useita PE+N-yhdistyksiä, nämä voivat aiheuttaa seuraavia ongelmia:
1. Maadoitusvirtojen kierto: Useat yhdistykset voivat aiheuttaa virtojen kiertämistä maadoituksen kautta, lisäten potentiaalieroja PE- ja N-johdinten välillä.
2. Vikavirtasuojan toimimattomuus: Vikavirtasuojan toiminta voi häiriintyä, koska vuotovirtoja ei voida selkeästi havaita useiden nollausten takia.
3. Laitteiden toimintahäiriöt: Maadoitusvirrat voivat häiritä herkkiä laitteita, kuten tietokoneita ja automaatiolaitteita.
4. Sähköiskun riski: Virheellisesti toteutetut PE+N-yhdistykset voivat heikentää suojamaadoituksen toimintaa, mikä lisää vaaratilanteiden riskiä.

Kuparinen maadoitussauva TN-S-järjestelmässä

1. Miksi kupari?
– Erinomainen sähkönjohtavuus ja pitkäikäisyys tekevät kuparista suositun valinnan maadoitussauvaksi.
2. Asennus:
– Maadoitussauva tulee asentaa päämaadoituspisteeseen ja liittää generaattorin PE-johdin siihen.
3. Hyödyt:
– Vähentää maadoitusvastusta ja parantaa koko järjestelmän luotettavuutta.

Johtopäätökset

1. TN-S-järjestelmä on paras valinta varavoimakäyttöön:
– Mahdollistaa vikavirtasuojan käytön ja vähentää maadoitusvirtojen riskejä.
– Kuparinen maadoitussauva parantaa maadoituksen tehokkuutta.
2. TN-C-järjestelmää ei suositella varavoimakäyttöön:
– Vikavirtasuoja ei toimi, ja järjestelmä on altis potentiaalieroille sekä maadoitusvirtojen kiertämiselle.
3. Vikavirtasuoja on keskeinen turvallisuustekijä TN-S-järjestelmässä:
– Estää sähköiskut ja suojaa piirejä/laitteita tehokkaasti.