Ohjevideot
Generaattorilinjamme ohjeita ja huomoita.
Katkennut nolla kolmivaihegeneraattorissa
Havainnollistus siitä, miten kuorman tähtipiste siirtyy nollajohtimen katketessa ja miten vaihe-nolla-jännitteet voivat muuttua voimakkaasti epäsymmetrisellä kuormalla.
Vinokuorma kolmivaihegeneraattorissa – kuumeneminen ja AVR:n vaurioitumisriski
Vinokuorma syntyy, kun kolmivaihegeneraattorin kuorma ei jakaudu tasaisesti vaiheiden kesken. Tällöin yksi vaihe voi ylikuormittua, vaikka generaattorin kokonaisteho olisi vielä sallituissa rajoissa. Epätasainen kuormitus kuumentaa generaattorin käämejä ja voi rasittaa AVR-jännitteensäädintä sekä lisätä sen vaurioitumisriskiä.
Yksivaihekuorma kolmivaihegeneraattorissa – teho per vaihe ja tehokerroin
Kolmivaihegeneraattorin kokonaistehoa ei voida ottaa yhdeltä vaiheelta. Tässä 30 kW / 37,5 kVA / cos φ 0,8 -esimerkissä nimellinen teho jakautuu noin 10 kilowattiin vaihetta kohden. Video havainnollistaa myös kW:n, kVA:n, vaihevirran ja tehokertoimen vaikutusta käytettävissä olevaan tehoon.
Käynnistysvirta generaattorilla – 2 kW sirkkeli esimerkkinä
Kahden kilowatin sirkkelin normaali käyntivirta on noin 9–10 ampeeria, mutta käynnistyksessä virta voi hetkellisesti nousta noin 15–40 ampeeriin. Liian pieni generaattori voi pudottaa jännitettä voimakkaasti ja pitkittää moottorin käynnistymistä. Toistuva tai liian suuri käynnistysylikuormitus voi rasittaa generaattoria ja lisätä AVR:n, käämien tai invertterikortin vaurioitumisriskiä.
AVR vai invertterigeneraattori – kumpi mihinkin käyttöön?
AVR-generaattori on rakenteeltaan yleensä yksinkertaisempi ja työkalukäytössä vikasietoisempi. Se sopii hyvin sähkötyökaluille, pumpuille, kompressoreille ja muille moottorikuormille. Invertterigeneraattorin vahvuutena on tarkasti hallittu jännite ja taajuus, minkä vuoksi se soveltuu erityisen hyvin tietokoneille, latureille, mittalaitteille ja muulle herkälle elektroniikalle.
Generaattorin käyttöympäristö – ulkokäyttö vai sisäasennus?
Ulkokäyttöön tarkoitettua generaattoria ei pidä siirtää rakennuksen sisälle eikä muuttaa sisäkäyttöiseksi pelkällä pakoputken jatkamisella. Väärä sisäkäyttö voi aiheuttaa häkäaltistumisen, ylikuumenemisen, tulipalon sekä henkilö- tai omaisuusvahinkoja. Sisäasennukseen tarkoitettu varavoimalaitos on eri kokonaisuus, jossa ilmanvaihto, jäähdytys ja pakokaasujärjestelmä on suunniteltu valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Sinemaster KDE 7500 – suojamaadoitus ja sähköiskuriski
Sinemaster KDE 7500 -generaattorissa nolla N ja suojajohdin PE ovat erilliset. Generaattorissa on ylivirtasuojaus, mutta ei 30 mA vikavirtasuojaa. Video havainnollistaa suojausluokan I metallirunkoisen sähkötyökalun eristysvikaa, PE-järjestelmään mahdollisesti muodostuvaa kosketusjännitettä sekä sitä, miksi sähköiskun syntyminen riippuu koko vikavirtapiirin paluureitistä. Maadoituselektrodi on osa valmistajan edellyttämää suojausjärjestelmää, mutta se ei yksin ole henkilösuoja eikä yksin takaa ylivirtasuojan automaattista poiskytkentää. Turvallisuus riippuu N- ja PE-rakenteesta, suojajohtimien jatkuvuudesta, maadoituksesta, vikapiirin impedanssista sekä käytetyistä suojalaitteista.
Miksi generaattorin vikavirtasuoja laukeaa varavoimakäytössä?
Siirrettäväksi tarkoitetussa Timco-dieselgeneraattorissa voi olla oma vikavirtasuoja sekä generaattorin oma N–PE-yhdistys. Kun tällainen generaattori liitetään rakennuksen varavoimaksi, rakennuksen oma suojaus- ja maadoitusjärjestelmä voi muodostaa generaattorin kanssa rinnakkaisen paluureitin. Tällöin osa kuormavirrasta voi palata suojajohtimen PE kautta eikä kokonaisuudessaan generaattorin nollajohtimen kautta. Vikavirtasuoja havaitsee vaihe- ja nollavirtojen välisen erotuksen ja laukeaa. Video havainnollistaa, miksi siirrettävä generaattori ja rakennuksen varavoimajärjestelmä ovat eri käyttötapoja sekä miksi generaattorin N- ja PE-rakenne, vaihtokytkentä ja rakennuksen suojaukset on suunniteltava kokonaisuutena. Sinemaster KDE 7500 esitellään vaihtoehtona tilanteessa, jossa N ja PE ovat erilliset eikä generaattorissa ole omaa vikavirtasuojaa.
Kelluva lähtö generaattorissa – TIMCO SS2200i esimerkkinä
Kelluvassa generaattorilähdössä kumpaakaan aktiivista johdinta ei ole galvaanisesti sidottu PE:hen tai generaattorin runkoon. Korjaamolla mitatussa TIMCO SS2200i -invertterigeneraattorissa aktiivisten koskettimien väliltä mitataan normaali noin 230 voltin käyttöjännite, mutta kummastakin aktiivisesta koskettimesta PE:hen nähden mitataan suunnilleen puolet käyttöjännitteestä. Video havainnollistaa, miksi kelluvan lähdön johtimia ei pidä automaattisesti nimetä vaiheeksi ja nollaksi, mistä PE:hen nähden näkyvä jännite voi syntyä sekä miksi henkilösuojauksen on sovittava generaattorin todelliseen lähtörakenteeseen. Maasta erotetussa generaattorikäytössä käytetään käyttötarkoitukseen soveltuvaa PRCD-K- tai PRCD-K+ -henkilösuojaa tai laajemmassa järjestelmässä eristystilan valvontaa ja automaattista poiskytkentää.